Selitykset sähkösopimusten ja sähkömarkkinoiden keskeisille termeille. Lähteenä on käytetty Energiavirastoa, Fingridiä, Kilpailu- ja kuluttajavirastoa (KKV) sekä toimialan vakiintunutta käytäntöä.
Päivitetty 27. huhtikuuta 2026.
Pörssisähköllä tarkoitetaan sähkösopimusta, jossa sähkön energian hinta seuraa Nord Poolin sähköpörssin tuntihintaa. Hinta vaihtelee tunneittain markkinatilanteen mukaan, ja kuluttaja maksaa todellisen pörssihinnan päälle myyjän marginaalin sekä perusmaksun. Pörssisähkö on usein edullisin sopimusmuoto pidemmällä aikavälillä, mutta hintariski on kuluttajalla.
Nord Poolin day-ahead -markkinalla muodostuva sähkön tukkuhinta tunnille. Spot-hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella ja julkaistaan edellisenä päivänä klo 14 jälkeen. Kaikki suomalaiset pörssisähkösopimukset käyttävät tätä hintaa pohjana — kuluttajan maksama hinta on spot + myyjän marginaali + verot ja siirto.
Pörssisähkösopimuksissa myyjän veloittama lisämaksu sähkön spot-hinnan päälle, ilmaistuna yleensä senteissä per kilowattitunti (c/kWh). Marginaali on myyjän kate ja kattaa muun muassa tasesähkön hankinnan ja riskinhallinnan kulut. Kilpailukykyiset marginaalit ovat tyypillisesti 0,2–0,7 c/kWh.
Sähkösopimus, jossa sähkön energian hinta lukitaan tietyksi ajaksi — tyypillisesti 12, 24 tai 36 kuukaudeksi. Sopimuksen aikana hinta ei muutu, mikä antaa kuluttajalle ennustettavuutta. Määräaikaisesta sopimuksesta ei pääse irti ennen sopimuskauden päättymistä ilman sopimussakkoa, ellei myyjä riko sopimusta.
Sähkösopimus ilman määräaikaa, jonka kuluttaja voi irtisanoa milloin tahansa kahden viikon irtisanomisajalla. Hinta voi muuttua sopimusehtojen mukaisesti, mutta myyjän on ilmoitettava muutoksesta vähintään 30 päivää etukäteen.
Sähkösopimuksen kuukausittain veloitettava kiinteä maksu, joka peritään riippumatta sähkönkulutuksesta. Perusmaksu on tyypillisesti 2–6 €/kk ja kattaa myyjän asiakaspalvelun, laskutuksen ja muut kiinteät kulut. Perusmaksua maksetaan erikseen sähkönmyynnistä ja sähkönsiirrosta — myyjän peruskuukausimaksu ei sisällä siirron perusmaksua.
Kulutetusta sähköstä maksettava kilowattituntikohtainen hinta (c/kWh). Kiinteähintaisessa sopimuksessa energiamaksu on lukittu sopimusajaksi; pörssisähkössä se vaihtelee tunneittain. Energiamaksun lisäksi kuluttaja maksaa siirtomaksun, sähköveron sekä arvonlisäveron.
Maksu, jonka kuluttaja maksaa paikalliselle verkkoyhtiölle (esim. Caruna, Helen Sähköverkko) sähkön kuljettamisesta verkossa kotiin asti. Siirtomaksu sisältää yleensä kuukausittaisen perusmaksun ja kulutuspohjaisen kWh-hinnan. Siirtomaksusta ei voi kilpailuttaa — paikallinen verkko on luonnollinen monopoli, jota Energiavirasto valvoo.
Kotitalouksilta perittävä valmistevero. Energiaveron osuus 2,24 c/kWh (alv 0 %) + huoltovarmuusmaksu 0,085 c/kWh (alv 0 %). Yhteensä 2,917875 c/kWh sisältäen alv 25,5 % (1.4.2026 alkaen). Luokka II (mm. teollisuus, datakeskukset 1.7.2026 asti) 0,169425 c/kWh. Vero peritään siirtolaskun yhteydessä.
Sähkön hinnan yksikkö: senttiä per kilowattitunti. Käytetään sekä pörssisähkön spot-hinnasta että kiinteähintaisten sopimusten energiamaksusta. 1 c/kWh = 0,01 €/kWh. Esimerkiksi 8 c/kWh × 5 000 kWh = 400 € vuodessa pelkästä energiasta (ennen perusmaksua, siirtoa ja veroja).
GSRN (Global Service Relation Number) on 18-numeroinen yksilöivä tunniste sähkönkäyttöpaikalle. Tarvitaan sähkösopimuksen tekemiseen ja löytyy aiemmasta sähkölaskusta tai Datahub-portaalista. GSRN on käytössä yhtenäisesti koko Suomessa — vanhat verkkoyhtiökohtaiset käyttöpaikkanumerot korvautuivat GSRN:llä Datahubin myötä.
Fingridin ylläpitämä keskitetty tietojärjestelmä, joka säilöö kaikki sähkön vähittäismarkkinoiden mittaus- ja sopimustiedot. Datahub otettiin käyttöön helmikuussa 2022 ja se mahdollistaa sähkösopimuksen vaihdon ilman, että uusi myyjä tarvitsee kuluttajan käyttöpaikan tietoja muusta lähteestä kuin GSRN-tunnuksesta. Kuluttaja voi tarkastella omia kulutustietojaan Datahub-asiakasportaalissa.
Toistaiseksi voimassa olevassa sähkösopimuksessa irtisanomisaika on lain mukaan kaksi viikkoa. Määräaikaista sopimusta ei voi irtisanoa kesken sopimuskauden ilman sopimussakkoa, paitsi jos myyjä on rikkonut sopimusta tai olosuhteissa on tapahtunut olennainen muutos (esim. muutto). Irtisanomisilmoitus tehdään myyjälle kirjallisesti.
Eurooppalainen sähköisen sertifikaatin järjestelmä (Guarantee of Origin, GO), joka todistaa, että vastaava määrä sähköä on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Suomessa alkuperätakuita hallinnoi Finextra (Fingridin tytäryhtiö). Yksi takuu vastaa yhtä megawattituntia uusiutuvaa sähköä. Vihreäksi markkinoidut sähkösopimukset perustuvat alkuperätakuiden hankintaan ja peruuttamiseen.
Sähkösopimus, jonka mukaan kuluttajan käyttämää sähköä vastaava määrä on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä — tyypillisesti tuuli-, vesi- tai aurinkovoimalla. Vihreä sähkö varmistetaan alkuperätakuilla. Huomaa, että fyysisesti verkossa kulkeva sähkö on aina sekoitusta kaikista tuotantomuodoista — alkuperätakuu on kirjanpidollinen sertifikaatti.
Vakiintunut markkinointitermi vihreälle sähkölle. Ei ole laissa määritelty termi, mutta käytännössä viittaa sähköön, jonka tuotanto on todennettu alkuperätakuilla uusiutuvaksi. "Ekosähkö" ja "vihreä sähkö" tarkoittavat sähkövertailussa lähes aina samaa asiaa.
Sähkö, jonka tuotannon hiilidioksidipäästöt on nolla tai kompensoitu päästövähennyksillä. Hiilineutraali ei ole sama kuin uusiutuva: esimerkiksi ydinvoima on hiilineutraalia mutta ei uusiutuvaa. Suomessa sähköntuotannosta valtaosa on jo hiilineutraalia ydin- ja uusiutuvan tuotannon ansiosta.
Kotitalouden vuosittainen sähkönkulutus kilowattitunteina. Tyypilliset arvot: kerrostaloasunto 1 500–3 000 kWh/v, rivitalo 4 000–7 000 kWh/v, omakotitalo (ilman sähkölämmitystä) 6 000–10 000 kWh/v, sähkölämmitteinen omakotitalo 18 000–30 000 kWh/v. Kulutus näkyy Datahubista ja edellisen vuoden sähkölaskuista.
Asumismuoto vaikuttaa merkittävästi sähkönkulutukseen. Kerrostaloasunnossa lämmitys ja lämmin vesi tulevat usein kaukolämpönä, joten sähkönkulutus on pieni (1 500–3 000 kWh/v). Omakotitalossa lämmitysmuoto ratkaisee — sähkölämmitteisessä talossa kulutus voi olla 5–10× kerrostaloa suurempi. Lämpöpumppu pienentää kulutusta merkittävästi.
Sähkönkulutus jakautuu Suomessa epätasaisesti vuoden ympäri. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa talvikuukaudet (joulu–helmikuu) voivat kattaa 50–60 % vuosikulutuksesta, kun kesäkuukaudet jäävät 5–10 %:iin. Tämä on syy siihen, miksi pörssisähkön talvitunnit ovat arvokkaita ja miksi kiinteähintainen sopimus on usein houkutteleva talven yli.
Joillakin sähkönmyyjillä on yhteistarjouksia vakuutusyhtiöiden kanssa: kun ottaa sähkön ja kotivakuutuksen samalta toimijaryhmältä, saa alennusta jommastakummasta tai molemmista. Hyödyt vaihtelevat tarjouksittain — kannattaa laskea kokonaiskustannus erikseen ja vertailla yhdistettyä hintaa erillisten sopimusten halvimpaan yhdistelmään.
