Siirry sisältöön
Lämmitys

Lämpöpumppuopas — kaikki mitä tarvitset tietää

Kattava opas lämpöpumppuihin: ilmalämpöpumppu, maalämpö, ilma-vesilämpöpumppu. COP-arvot, investointikustannukset, säästölaskelmat ja Suomen ilmasto-olosuhteet.

18 min lukuaikaPäivitetty 12.10.2026

Johdanto

Lämpöpumppu on yksi tehokkaimmista tavoista vähentää kodin lämmityskustannuksia Suomessa. Lämpöpumppujen myynti on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina, ja yhä useampi suomalainen investoi lämpöpumppuun säästääkseen sähkölaskuissa. Tässä kattavassa oppaassa käymme läpi kaikki lämpöpumpputyypit, niiden toimintaperiaatteen, kustannukset ja kannattavuuden Suomen olosuhteissa.

Suomessa on tällä hetkellä yli miljoona lämpöpumppua, ja vuosittain asennetaan noin 100 000 uutta laitetta. Lämpöpumppu ei ole enää ylellisyys — se on energiatehokkuusinvestointi, joka maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa. Lämpöpumpun avulla voit tuottaa 2–5 kertaa enemmän lämpöenergiaa kuin kulutat sähköä.

Lämpöpumpun toimintaperiaate

Lämpöpumppu ei tuota lämpöä suoraan sähköstä, vaan siirtää lämpöenergiaa ulkoilmasta, maasta tai vedestä sisätiloihin. Tämä tekee siitä huomattavasti energiatehokkaampaa kuin suora sähkölämmitys.

Toimintasykli

  • Höyrystyminen: Kylmäaine höyrystyy ulkoyksikössä, sitoen lämpöenergiaa ympäristöstä (ilmasta tai maaperästä)
  • Puristus: Kompressori puristaa kylmäainehöyryn kokoon, jolloin sen lämpötila nousee merkittävästi
  • Lauhtuminen: Kuuma kylmäaine luovuttaa lämpönsä sisätiloihin (ilmaan tai vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään)
  • Paisunta: Paisuntaventtiili alentaa paineen, ja sykli alkaa alusta

Hyötysuhde eli COP

COP (Coefficient of Performance) kertoo, kuinka paljon lämpöenergiaa pumppu tuottaa suhteessa kulutettuun sähköön. Jos COP on 3, pumppu tuottaa 3 kWh lämpöä yhdellä 1 kWh sähköä. Toisin sanoen 67 % lämmöstä tulee "ilmaiseksi" ympäristöstä.

Ilmalämpöpumppu (ILP)

Ilmalämpöpumppu on Suomen suosituin ja edullisin lämpöpumpputyyppi. Se ottaa lämpöenergiaa ulkoilmasta ja siirtää sen sisäilmaan.

Miten ILP toimii?

Ulkoyksikkö imee ulkoilman lämpöenergiaa ja siirtää sen sisäyksikköön, joka puhaltaa lämmitettyä ilmaa huoneeseen. Sama laite toimii kesällä jäähdyttimenä kääntämällä prosessin päinvastaiseksi.

ILP:n edut

  • Kohtuullinen investointi verrattuna muihin lämpöpumppuihin
  • Nopea takaisinmaksu sähkölämmitteisessä talossa (laske omalla kulutuksellasi)
  • Jäähdytys kesällä: Toimii ilmastointina kuumina päivinä
  • Helppo asennus: Ei vaadi suuria rakenteellisia muutoksia
  • Vähentää sähkönkulutusta: Motivan mukaan ilmalämpöpumppu voi pienentää sähkölämmitteisen kodin lämmityskustannuksia jopa 30–40 %. Toteutuma riippuu talon rakenteesta, pumpun mitoituksesta ja käyttötavasta, ja hajonta talojen välillä on suuri

ILP:n haitat

  • Teho laskee pakkasella: COP heikkenee merkittävästi alle -15 °C:ssa
  • Ei korvaa koko lämmitystä: Lisälämmitys tarpeen kovilla pakkasilla
  • Lämmön jakautuminen: Lämmittää tehokkaasti vain sen huoneen, johon on asennettu
  • Ääni: Ulkoyksikkö tuottaa jonkin verran ääntä
  • Ei sovellu vesikiertoiseen: Ei voi yhdistää patterijärjestelmään

Tyypilliset COP-arvot

  • +7 °C ulkolämpötila: COP 4,0–5,0
  • -7 °C ulkolämpötila: COP 2,5–3,5
  • -15 °C ulkolämpötila: COP 1,8–2,5
  • -25 °C ulkolämpötila: COP 1,2–1,8

Suositellut käyttökohteet

  • Sähkölämmitteiset omakotitalot (lisälämmitys)
  • Vapaa-ajan asunnot ja mökit
  • Kerrostaloasunnot (taloyhtiön luvalla)
  • Rivitaloasunnot

Ilma-vesilämpöpumppu (IVLP)

Ilma-vesilämpöpumppu ottaa lämpöenergiaa ulkoilmasta, mutta siirtää sen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään (patterit, lattialämmitys) ja käyttöveteen. Se on maalämpöä edullisempi vaihtoehto vesikiertoisiin lämmitysjärjestelmiin.

IVLP:n edut

  • Edullisempi kuin maalämpö: selvästi maalämpöä pienempi investointi, koska porakaivoa ei tarvita
  • Ei vaadi maaporausta: Helpompi asennus kuin maalämpö
  • Vesikiertoon liitettävä: Toimii pattereilla ja lattialämmityksellä
  • Käyttöveden lämmitys: Lämmittää myös talousveden
  • Jäähdytys mahdollista: Jotkut mallit tarjoavat viilennyksen

IVLP:n haitat

  • Teho laskee pakkasella: Kuten ILP, teho heikkenee kylmällä
  • Lisälämmitys tarpeen: Sähkövastus täydentää kovilla pakkasilla (-15 °C ja alle)
  • Korkeampi investointi kuin ILP: Merkittävästi kalliimpi kuin ilmalämpöpumppu
  • Vaatii vesikiertoisen järjestelmän: Ei sovellu suoraan sähkölämmitykseen ilman järjestelmämuutosta

Tyypilliset COP-arvot

  • +7 °C ulkolämpötila: COP 3,5–4,5
  • -7 °C ulkolämpötila: COP 2,2–3,0
  • -15 °C ulkolämpötila: COP 1,5–2,2
  • -20 °C ulkolämpötila: COP 1,2–1,8

Maalämpöpumppu (MLP)

Maalämpöpumppu ottaa lämpöenergiaa maaperästä tai kalliosta porakaivon kautta. Se on tehokkain lämpöpumpputyyppi Suomen olosuhteissa, koska maaperän lämpötila pysyy vakaana ympäri vuoden.

Miten maalämpö toimii?

Porakaivoon (tyypillisesti 150–300 metriä syvä) asennetaan keruuputkisto, jossa kiertää lämmönsiirtoneste. Maaperän lämpötila 200 metrin syvyydessä on Suomessa noin +6–8 °C ympäri vuoden. Lämpöpumppu nostaa tämän lämpötilan lämmitykseen sopivaksi.

Vaihtoehtoiset keruupiirit

  • Porakaivo: Yleisin Suomessa. Porausreikä 150–300 m syvään kallioon. Sopii pienille tonteille.
  • Vaakaputkisto: Keruuputkisto asennetaan 1–1,5 m syvyyteen vaakatasoon. Vaatii suuren tontin (noin 1,5-kertainen taloala).
  • Vesistökeruupiiri: Keruuputkisto upotetaan järveen tai mereen. Vaatii vesistön läheisyyden ja luvan.

MLP:n edut

  • Paras hyötysuhde: COP 3,5–5,0 ympäri vuoden
  • Vakaa teho: Maaperän lämpötila ei vaihtele kuin ulkoilma — toimii tehokkaasti myös -30 °C:ssa
  • Pitkä käyttöikä: 20–30 vuotta (porakaivo käytännössä ikuinen)
  • Korvaa täysin vanhan lämmityksen: Hoitaa koko talon lämmityksen ja käyttöveden
  • Viilennys: Kesällä voi viilentää taloa ilmaisella geocoolingilla
  • Hiljainen: Ei ulkoyksikköä, ei ulkoista melua

MLP:n haitat

  • Korkea alkuinvestointi porakaivoineen
  • Vaatii porakaivon tai suuren tontin: Porauslupa tarvitaan
  • Pitkä takaisinmaksu riippuen korvattavasta lämmitysmuodosta
  • Ei sovellu kerrostaloihin: Vaatii oman tontin ja tilan laitteistolle

Tyypilliset COP-arvot

  • Koko vuoden SCOP: 3,5–4,5
  • Talvella: COP 3,0–4,0
  • Keväällä ja syksyllä: COP 4,0–5,0
  • Kesällä: COP 4,5–5,5

COP- ja SCOP-arvot

Mikä on COP?

COP (Coefficient of Performance) on lämpöpumpun hetkellinen hyötysuhde tietyissä olosuhteissa. COP 3 tarkoittaa, että 1 kWh sähkö tuottaa 3 kWh lämpöä. Mitä korkeampi COP, sitä parempi.

Mikä on SCOP?

SCOP (Seasonal Coefficient of Performance) on koko lämmityskauden keskimääräinen hyötysuhde. Tämä on realistisempi mittari todellisista säästöistä, koska se huomioi koko kauden vaihtelevat olosuhteet.

COP-arvot käytännössä

On tärkeää ymmärtää, että valmistajien ilmoittamat COP-arvot mitataan usein ihanteellisissa olosuhteissa (+7 °C ulkolämpötila). Suomen oloissa, erityisesti talvella, todelliset arvot ovat alhaisempia. Siksi SCOP on merkityksellisempi luku.

Lämpöpumppujen vertailu COP-arvoilla

LämpöpumpputyyppiCOP +7 °CCOP -7 °CCOP -15 °CSCOP (Suomi)
Ilmalämpöpumppu4,0–5,02,5–3,51,8–2,52,5–3,5
Ilma-vesilämpöpumppu3,5–4,52,2–3,01,5–2,22,2–3,0
Maalämpöpumppu4,5–5,53,5–4,53,5–4,53,5–4,5

Lämpöpumpputyyppien vertailu

OminaisuusILPIVLPMLP
InvestointiPieninKeskitasoSuurin
TakaisinmaksuLyhinKeskipitkäPisin
SCOP Suomessa2,5–3,52,2–3,03,5–4,5
LämmitystapaPuhallinkonvektoriVesikiertoinenVesikiertoinen
KäyttövesiEiKylläKyllä
JäähdytysKylläOsittainKyllä (geocooling)
Toiminta -25 °CRajoittunutRajoittunutTäysi teho
AsennusHelppoKeskivaikeaVaatii porauksen
Käyttöikä10–15 vuotta15–20 vuotta20–30 vuotta
Parhaiten sopiiLisälämmitysÖljy-/kaasukorvausPäälämmitysjärjestelmä

Kustannukset ja säästölaskelmat

Esimerkki 1: ILP sähkölämmitteiseen omakotitaloon (esimerkin oletukset)

Lähtötilanne: 150 m² omakotitalo, suora sähkölämmitys, kulutus 20 000 kWh/v, sähkön hinta 10 c/kWh (kokonaishinta sis. siirto ja verot)

  • Lämmityskustannus ilman ILP:tä: 20 000 × 0,10 = 2 000 €/v
  • ILP:n säästöprosentti: laskelmassa käytetty 35 %, mikä asettuu Motivan ilmoittaman jopa 30–40 %:n haarukan sisälle. Oma tuloksesi voi jäädä tästä selvästi — luku on laskennan oletus, ei lupaus
  • Lämmityskustannus ILP:llä: 2 000 × 0,65 = 1 300 €/v
  • Säästö vuodessa: 700 €/v
  • Investointi: 2 500 €
  • Takaisinmaksuaika: 2 500 / 700 = 3,6 vuotta

Esimerkki 2: Maalämpö öljylämmitteiseen taloon (esimerkin oletukset)

Lähtötilanne: 180 m² omakotitalo, öljylämmitys, öljynkulutus 2 500 litraa/v, öljyn hinta 1,20 €/l

  • Öljylämmityskustannus: 2 500 × 1,20 = 3 000 €/v
  • Maalämmön sähkönkulutus: ~5 500 kWh/v (SCOP 4,0)
  • Maalämmön kustannus: 5 500 × 0,10 = 550 €/v
  • Säästö vuodessa: 2 450 €/v
  • Investointi: 18 000 € (sis. poraus ja asennus)
  • Takaisinmaksuaika: 18 000 / 2 450 = 7,3 vuotta

Esimerkki 3: IVLP korvaamaan öljylämmitys (esimerkin oletukset)

Lähtötilanne: 160 m² omakotitalo, öljylämmitys, lämmitystarve 22 000 kWh/v

  • Öljylämmityskustannus: ~2 800 €/v
  • IVLP:n sähkönkulutus: ~8 500 kWh/v (SCOP 2,6, sis. lisävastus talvella)
  • IVLP:n kustannus: 8 500 × 0,10 = 850 €/v
  • Säästö vuodessa: 1 950 €/v
  • Investointi: 12 000 €
  • Takaisinmaksuaika: 12 000 / 1 950 = 6,2 vuotta

Suomen ilmasto ja lämpöpumput

Suomen ilmasto asettaa erityisvaatimuksia lämpöpumpuille. Pitkät, kylmät talvet ovat haaste erityisesti ilmalämpöpumpuille.

Ilmastovyöhykkeet

Etelä-Suomi (vyöhyke I–II): Mitoitusulkolämpötila -26 °C. Talven keskilämpötila noin -5 °C. Ilmalämpöpumput toimivat kohtuullisesti suurimman osan talvesta.

Keski-Suomi (vyöhyke III): Mitoitusulkolämpötila -29 °C. Talven keskilämpötila noin -8 °C. IVLP ja maalämpö suositeltavia päälämmitykseksi.

Pohjois-Suomi (vyöhyke IV): Mitoitusulkolämpötila -32 °C tai kylmempi. Talven keskilämpötila noin -12 °C. Maalämpö selkeästi paras valinta, koska maaperän lämpötila on vakaa.

Talvihaasteet ilmalämpöpumpuille

  • COP laskee kylmällä: Alle -15 °C:ssa ILP:n COP laskee alle 2,0:n
  • Huurtuminen: Ulkoyksikön kenno huurtuu → automaattinen sulatus kuluttaa energiaa
  • Sulatussyklit lisääntyvät: Kosteassa pakkasessa sulatus vie enemmän energiaa
  • Kompressorin rasitus: Erittäin kylmässä kompressori joutuu työskentelemään kovemmin

Miksi maalämpö on ylivertainen Suomessa?

  • Maaperän lämpötila on +6–8 °C ympäri vuoden porakaivon syvyydessä
  • Ei tehokkuushäviötä kovallakaan pakkasella
  • SCOP pysyy 3,5–4,5:n tasolla koko vuoden
  • Ei sulatussyklejä eikä huurtumisongelmia

Oikea lämpöpumppu kotiisi

Kerrostaloasunto

Suositus: Ilmalämpöpumppu (ILP)

  • Investointi: pyydä tarjous
  • Vaatii taloyhtiön luvan
  • Parhaiten etelä-/lounaispuolen huoneistoon
  • Säästö riippuu huoneiston lämmitystarpeesta ja kulutuksesta

Rivitalo

Suositus: ILP tai IVLP

  • ILP kustannustehokkaana lisälämmityksenä
  • IVLP jos vesikiertoinen lämmitys ja halutaan korvata vanha kattila
  • Vaatii taloyhtiön luvan

Omakotitalo, suora sähkölämmitys

Suositus: ILP (nopea säästö) tai maalämpö (pitkän aikavälin ratkaisu)

  • ILP: Pienellä investoinnilla nopeaa säästöä, mutta ei korvaa koko lämmitystä
  • Maalämpö: Vaatii lämmitysjärjestelmän muutoksen vesikiertoiseksi, mutta korvaa koko lämmityksen

Omakotitalo, vesikiertoinen lämmitys (öljy, kaasu, pelletti)

Suositus: Maalämpö tai IVLP

  • Maalämpö on pitkällä aikavälillä paras investointi
  • IVLP on edullisempi vaihtoehto, jos budjetti on rajallinen
  • Molemmat kytketään suoraan olemassa olevaan vesikiertoon

Omakotitalo, uudisrakennus

Suositus: Maalämpö

  • Rakennusvaiheessa asennus on edullisempaa
  • Energiatehokkuusvaatimukset ohjaaavat lämpöpumppuihin
  • Maalämpö + lattialämmitys = optimaalinen yhdistelmä

Asennus ja huolto

Asennuksen vaiheet

ILP-asennus (1 päivä):

  • Asennuspaikan kartoitus
  • Ulkoyksikön asennus seinätelineeseen tai maatelineelle
  • Seinäläpivienti ja putkitus
  • Sisäyksikön asennus ja kytkentä
  • Kylmäaineen lisäys ja tiiveyskoe
  • Käyttöönotto ja säätö

Maalämpöasennus (1–3 viikkoa):

  • Porausluvan hakeminen kunnalta
  • Porakaivon poraus (1–2 päivää)
  • Keruuputkiston asennus
  • Lämpöpumppuyksikön asennus tekniseen tilaan
  • Kytkentä vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään
  • Käyttöönotto, säätö ja optimointi

Huoltovinkit

  • ILP: Suodattimien puhdistus 2–4 kertaa vuodessa, ammattilaisen huolto 2–3 vuoden välein
  • IVLP: Suodattimien puhdistus, paineen tarkistus, ammattilaisen vuosihuolto suositeltava
  • MLP: Vähäinen huoltotarve, paineen ja nestemäärän tarkistus vuosittain, ammattilaisen huolto 2–3 vuoden välein
  • Kaikki: Ulkoyksikön ympäristön pitäminen puhtaana lumesta, lehdistä ja roskista

Tuet ja rahoitus

Kotitalousvähennys

Vähennyskelpoisesta yritykseltä ostetusta asennustyöstä voi saada kotitalousvähennyksen. Vuosina 2026–2027 tavallinen vähennys on 40 % arvonlisäverollisen työn osuudesta, enintään 2 100 € henkilöltä vuodessa, ja omavastuu on 150 €. Öljylämmityksestä luopumisen korotetulla vähennyksellä on erilliset ehdot. Lähde: Verohallinnon määrä- ja omavastuuohje, päivitetty 13.10.2026.

Esimerkki: Maalämpöasennus, jossa asennustyön osuus on 5 000 € (sis. ALV):

  • Tavallinen vähennys: 5 000 × 40 % = 2 000 €
  • Omavastuu: 150 €
  • Nettovähennys: 1 850 €

Esimerkissä yhdellä henkilöllä on riittävästi maksettavia veroja, eikä hän ole käyttänyt saman vuoden vähennystä tai omavastuuta aiemmin.

Energia-avustusten hakuehdot

Vanha henkilöasiakkaiden ARA-energia-avustus oli vuosien 2020–2023 ohjelma, jonka haku on päättynyt (Varken tieto päättyneistä avustuksista). Varke avasi erillisen energia-avustuksen 2026–2027 haun 28.9.2026. Tarkista nykyisen ohjelman kohderyhmä ja ehdot viranomaiselta: avustusta ei pidä olettaa saatavaksi omaan kohteeseen, eikä sitä ole oletettu tämän oppaan esimerkkilaskelmiin.

Rahoitusvaihtoehdot

  • Pankin energiaremonttilaina: Usein edullisempi korko kuin tavallinen kulutusluotto
  • Lämpöpumppuyhtiöiden osamaksu: moni toimittaja tarjoaa korotonta osamaksua määräajaksi — tarkista todellinen vuosikorko ja mahdolliset avaus- ja tilinhoitomaksut, ne eivät sisälly korkoprosenttiin
  • Kotitalousvähennyksen hyödyntäminen: Pienentää todellista investointia merkittävästi

Yhteenveto

Lämpöpumppu on yksi kannattavimmista energiainvestoinneista suomalaiselle kotitaloudelle. Valitse lämpöpumpputyyppi kodin, lämmitysjärjestelmän ja budjetin mukaan:

  • Ilmalämpöpumppu: pienin investointi, nopein takaisinmaksu, hyvä lisälämmitys suoran sähkölämmityksen rinnalle
  • Ilma-vesilämpöpumppu: keskihintainen, korvaa öljy- tai kaasulämmityksen vesikiertoisessa talossa
  • Maalämpöpumppu: suurin investointi, paras hyötysuhde, toimii kaikissa olosuhteissa

Suomen olosuhteissa maalämpö on tehokkain vaihtoehto, mutta ilmalämpöpumppu tarjoaa parhaan hinta-hyötysuhteen nopeana lisälämmityksenä. Hyödynnä kotitalousvähennys ja mahdolliset tuet — ne lyhentävät takaisinmaksuaikaa merkittävästi.

Takaisinmaksuaika riippuu ratkaisevasti siitä, mitä yksi kilowattitunti sinulle maksaa. Laskimme sen auki nykyisillä sopimushinnoilla artikkelissa lämpöpumppu vai suora sähkölämmitys — siellä on myös vuosikustannusvertailu kolmelle kulutustasolle. Aloita silti sähkösopimuksen kilpailuttamisesta: se on ilmainen ja vaikuttaa heti.

Lähteet ja hintatiedot

Lähteet: Motiva, Kodin energiatehokas sähkölämmitys (lämpötilan lasku yhdellä asteella on viisi prosenttia pienempi energiankulutus; ilmalämpöpumppu voi pienentää lämmityskustannuksia 30–40 %), Motiva, Mikä lämpöpumppu kannattaa valita kotiini (ilmalämpöpumppu sähkölämmitteisessä kodissa jopa 30–40 %) ja Motiva, Ohjeita taloyhtiön asukkaalle (kotitaloussähkön kulutus: yhden asukkaan taloudessa 1 400 kWh ja kolmen asukkaan perheessä 2 400 kWh vuodessa). Laskuesimerkkien syötteet (kulutus, hinnat, investointi) ovat esimerkin oletuksia, eivät yhtiöiden tai urakoitsijoiden hintoja eivätkä lupauksia omasta säästöstäsi. Laitteiden, remonttien ja asennusten hinnoista ei ole luotettavaa yleistä lukua, joten sivu ei esitä niitä: pyydä tarjous vähintään kolmelta toimittajalta samoilla tiedoilla ja laske takaisinmaksu omilla luvuillasi. Oman kulutuksesi näet luotettavimmin sähköyhtiösi kulutusraportista tai älymittarin tuntidatasta.

lämpöpumppuilmalämpöpumppumaalämpölämmitysenergiansäästöCOP

Aiheeseen liittyvät oppaat

Aiheeseen liittyvää

Löydä sopiva sähkösopimus

Nyt kun olet oppinut aiheesta lisää, hyödynnä tietoa ja vertaa sähkösopimuksia.